Tervetuloa arki!

Elokuun alku tarkoittaa usein uuden alkua. Viime vuonna tähän aikaan olimme todellakin uuden alun äärellä, kun aloittelimme ensimmäistä toimintakauttamme noin kymmenen lapsen ja kolmen aikuisen voimin. Nyt olemme toisen toimintakautemme kynnyksellä, viime vuodesta viisastuneina ja uutta intoa täynnä. Moni asia on muuttunut, mutta moni pysyy samana tänäkin vuonna. Tervetuloa arki!

 

Naavapesän porukka alkaa olla lomien jälkeen jo kasassa, parin lomalaisen odottelemme vielä ensi viikolla palailevan takaisin. Olemme onneksi saaneet nauttia vielä kesäisen lämpimistä päivistä, ja olemmekin viettäneet paljon aikaa ulkona. Kesällä pihalle ilmestyneet hiekkalaatikko, kiipeilyteline ja liukumäki ovat olleet ahkerassa käytössä näiden reippaiden ulkoilijoiden toimesta. Eräänä päivänä kävimme myös retkellä tutulla reitillämme, ja mikä ilo olikaan, kun reitin varresta löytyi ihania makeita vadelmia...

Ulkoilun ja leppoisan yhdessäolon lisäksi olemme nauttineet musiikin yhdistävästä voimasta. Vanhat tutut (varmasti jo siellä kotonakin kuullut..) laulut ovat saaneet rinnalleen uusia kivoja lauluja, joita olemme säestäneet rummuilla. Mikä riemu siitä syntyikään!

Mutta vaikka musisointi, kiipeily, retkeily ja jumppailu on ihanaa, on silti yksi asia ylitse muiden. Se asia saa niin pienet kuin isotkin kipittämään portille hymy huulilla, ja sitä odotetaan koko aamupäivä. Nimittäin ruoka-auton saapuminen!